Perustietoa

Valjakkoajo Suomessa

Linkkejä

Historiaa

Ajaminen on yksi vanhimpia hevosenkäyttömuotoja. Hevosilla on ajettu jo muinaisista ajoista lähtien ja itseasiassa ei ole täysin varmaa kesytettiinkö hevonen ensin ajoon vai ratsastukseen. Jo antiikin aikoina kilpailtiin erilaisilla hevosvaljakoilla, mutta nykymuotoinen valjakkoajo urheilulajina alkoi kehittyä kuitenkin vasta 1900-luvulla. Laji lähti liikkeelle Manner-Euroopasta, josta se levisi niin Englantiin ja Pohjoismaihin kuin kauemmaksikin maailmalle.

British Driving Society (BDS) on järjestänyt jo vuodesta 1965 lähtien valjakkoajotapahtumia ja -kilpailuja. Vuonna 1971 kilpailtiin Unkarissa ensi kertaa Euroopan mestaruudesta ja heti seuraavana vuonna Saksassa järjestettiin MM-mittelöt. Nykyään yksiköt, pari- ja nelivaljakot kilpailevat maailmanmestaruudesta joka toinen vuosi.

Valjakkoajo on urheilulajina kehittynyt paljon eteenpäin alkuajoistaan. Kestävyyskokeen radat ovat lyhentyneet, mutta muuttuneet huomattavasti teknisemmiksi. Varusteet ovat kehittyneet huimasti ja kehittyvät edelleen. Sääntöjä on muokattu useastikin, mutta monet perinteet ovat säilyneet vahvoina tähänkin päivään asti. Lajin sisällä vallitsevat tietyt kirjoittamattomat säännöt ja etiketit, joita odotetaan noudatettavan.


Valjakkoajokilpailut ja pisteytys

Valjakkoajo koostuu kolmesta osakokeesta; koulu-, maraton eli kestävyys- ja tarkkuuskokeesta. Kilpailuja järjestetään kaikissa eri osakokeissa erikseen, useimmiten kuitenkin vain koulu- tai tarkkuusajossa ja lisäksi kolmipäiväisissä kilpailuissa kilpaillaan kaikissa kolmessa osakokeessa. Jokaisesta osakokeesta valjakko saa virhepisteitä. Kaikkien osakokeiden pisteet lasketaan yhteen ja vähiten virhepisteitä kerännyt voittaa.

Marko Särmäharju ja friisiläisruuna Coen D.